Rasvat

Rasvat ovat orgaanisiin aineisiin kuuluvia estereitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea. Ne muodostuvat kemiallisessa reaktiossa glyserolista ja rasvahapoista. Niiden karboksyylihapot ovat pitkäketjuisia.

Rasvat liukenevat huonosti veteen, mutta menevät orgaanisiin aineisiin, joissa on hydroksidiryhmä -OH (esim. alkoholeihin ja sokereihin.) Rasvahapot ovat haarautumattomia.

 

Hyödyt elimistössä

• Terveydelle hyväksi (esim. edistää sydämen terveyttä ja antaa välttämättömiä rakennusaineita soluille)
• Hyvä energian lähde.
• Sisäelinten suoja ja lämpöeriste

Kannattaa harkita, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä rasvoja syö. Niitä tulee syödä kohtuudella myös, koska ne sisältävät paljon kaloreita. Jos syömme liikaa, elimistömme varastoi ylimääräisen energian rasvana myöhempää tarvetta varten.

Rypsiöljy on hyvä energian lähde.

Tyydyttyneet rasvat

Kaikki, joissa hiiliatomin väliset sidokset ovat yksinkertaisia, ovat tyydyttyneitä rasvoja. Näihin kuuluu pääosin eläinrasvat, jotka ovat kiinteitä huoneen lämmössä (poikkeus kalanrasvat). Tyydyttyneet rasvahapot ovat melko suoria ja voivat asettua lähelle toisiaan. Tämän takia rakenne on kiinteä.

 






Ihmiset ja eläimet varastoivat ylimääräisen energian rasvoina, joissa se on tiiviimmässä muodossa.





Huonot rasvat

Transrasvat ovat huonoja rasvoja. Liian suuri huonojen rasvojen saanti on yksi suurimmista kohonneen kolesterolin syistä. Tyydyttyneitä rasvahappoja on esimerkiksi voissa, rasvaisissa lihoissa, juustoissa ja täysmaidossa. Transrasvoja on esim. leivonnaisissa, joilla on pitkä säilyvyysaika sekä uppopaistetuissa grilliruoissa.

Tyydyttymättömät rasvat

Jos hiiliatomien välillä on vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos, rasvat ovat tyydyttymättömiä. Kasvirasvoissa olevat karboksyylihapot ovat pääosin näitä. Tyydyttymättömät rasvat ovat usein nestemäisiä huoneenlämmössä (poikkeuksena esim. kiinteä kookosrasva).

Useita kaksois- tai kolmoissidoksia sisältävät rasvahapot, kuten linoli- ja linoleelihapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja. Niissä kaksoissidokset aiheuttavat mutkittelua rasvahappoketjuihin. Rakenteen vuoksi ne eivät pääse lähelle voisiaan ja ovat siksi nestemäisiä.



 

Rasva-aine: veteen liukenematon luonnonyhdiste, joka liukenee erilaisiin orgaanisiin liuottimiin. Näitä ovat mm. vahat ja steroidit (esim. kolesteroli ja sukupuolihormonit).

Saippua

Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja natriumhydroksidiliuoksessa. Näin rasvahapot irtoavat glyserolista ja muodostavat natriumsuoloja. Saippua on erilaisten rasvahappojen seos ja sitä valmistetaan molemman tyyppisistä rasvoista.



Saippuan kemiallinen kaava

Rasvan Pilaantuminen

Rasvan pilaantumista sanotaan härskiintymiseksi. Siinä rasvahappo-osa irtoaa glyserolista, minkä myötä muodostuu esim. lyhytketjuista voihappoa, joka aiheuttaa härskiintyneen rasvan pahan hajun.

Rasvojen pilaantuminen nopeutuu valon, ilman ja lämmön vaikutuksesta, minkä vuoksi rasvaa kannattaa säilytetään suljetussa astiassa valolta suojatussa viileässä tilassa.



Pilaantunut ruoka haisee erittäin pahalla. HYI!


https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/kemia/oppikirja/III/13