keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Kivennäisaineet

Kivennäisaineet kuten kalsium, kalium ja magnesium, kuuluvat suojaravintoaineisiin. Ne ovat alkuaineita, joita on ruumiissa paljon.

Maitotuotteista saatavaa kalsiumia tarvitaan luuston ja hampaiden kunnossapitoon.

Magnesium, on luuston ja hampaiden tukiaine, jota saa täysviljatuotteista. Sen puute aiheuttaa suonenvetoja.
 
Hivenaineilla on monia tehtäviä kehossa: ne aktivoivat entsyymitoimintoja, ovat sitoutuneina valkuaisaineisiin ja osallistuvat erilaisiin kuljetustehtäviin.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Vitamiinit

Vitamiinit ovat rakenteeltaan melko monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä. Ihminen tarvitsee niistä 13:ista. Elimistö ei pysty tuottamaan niitä itse, joten ne täytyy saada ravinnosta.

D-vitamiinia tosin löytyy harvasta ruoasta, joten auringon valon saanti on tärkeää. Sen esiastetta on myös ihon alla ja auringon valon vaikutuksesta se muuttuu varsinaiseksi D-vitamiiniksi.

Vitamiinit jaetaan liukoisuutensa perusteella kahteen ryhmään, vesi- ja rasvaliukoisiin. B- ja C- vitamiinit kuuluvat vesiliukoisiin- ja A, E, D ja K rasvaliukoisiin vitamiineihin.
Vesiliukoiset vitamiinit poistuvat elimistöstä virtsan mukana, joten yliannostuksen vaaraa ei liiemmin ole.
Toisin kuin vesiliukoiset vitamiinit, rasvaliukoiset varastoituvat elimistöön ja liiallisesti nautittuna ne ovat haitallisia ja voivat aiheuttaa jopa myrkytyksen.

Vitamiinit ovat välttämättömiä ja jonkun niistä puuttuessa seuraa jonkinlaisia puutosoireita vitamiinista ja sen puutteen määrästä riippuen.
 
Lähteet:
FyKe 7-9, 2010

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Lisäaineet


Lisäaineet = E-koodit
  • Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä, rakennetta tai muuta ominaisuutta.
  • Lisäaineilla ei saa peittää elintarvikkeessa olevaa virhettä.
  • Elintarvikkeiden lisäaineita koskeva lainsäädäntö on harmonisoitu Euroopan unionin alueella eli jokaisessa maassa noudatetaan niiden osalta samoja määräyksiä.
  • Käyttötarkoituksia on monenlaisia; aromivahvenne sekä säilöntä-, kohotus- tai väriaine.
  • Elintarvikkeen laadun lisäksi myös valmistusaineissa on eroja. (esim A-luokan makkara.)
Karkeissa on erilaisia väri- ja makeutusaineita.

Hivenaineet

Hivenaineet kuuluvat suojaravintoaineisiin. Ne ovat ihmiselle välttämättömiä alkuaineita, joita tarvitaan hyvin pieniä määriä elimistössä. Näitä ovat mm. rauta, jodi, sinkki, seleeni ja fluori.

Hivenaineilla on monia tehtäviä kehossa: ne aktivoivat entsyymitoimintoja, ovat sitoutuneina valkuaisaineisiin ja osallistuvat erilaisiin kuljetustehtäviin.

Rautaa saa erilaisista veriruoista, lihasta ja kalasta. Sitä tarvitaan, jotta elimistö voi valmistaa veren happea kuljettavaa hemoglobiinia.

Jodi on välttämätöntä kilpirauhasen toiminnalle. Sitä saa maidosta, kananmunasta, merikalasta ja jodipitoisesta suolasta.

Fluori on tärkeää hammaskiilteen muodostumiselle. Sitä on sekoitettuna juomaveteen, minkä lisäksi sitä saa myös fluoritableteista ja -hammastahnasta.

Sinkki vaikuttaa ihon kuntoon ja haavojen paranemiseen. Sitä saa maitotuotteista, täysviljasta ja lihasta.

Avain, Kemia 3, 2008
FyKe 7-9, 2010

Rasvat

Rasvat ovat orgaanisiin aineisiin kuuluvia estereitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea. Ne muodostuvat kemiallisessa reaktiossa glyserolista ja rasvahapoista. Niiden karboksyylihapot ovat pitkäketjuisia.

Rasvat liukenevat huonosti veteen, mutta menevät orgaanisiin aineisiin, joissa on hydroksidiryhmä -OH (esim. alkoholeihin ja sokereihin.) Rasvahapot ovat haarautumattomia.
 
Hyödyt elimistössä
  • Terveydelle hyväksi (esim. edistää sydämen terveyttä ja antaa välttämättömiä rakennusaineita soluille)
  • Hyvä energian lähde.
  • Sisäelinten suoja ja lämpöeriste

Kannattaa harkita, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä rasvoja syö. Niitä tulee syödä kohtuudella myös, koska ne sisältävät paljon kaloreita. Jos syömme liikaa, elimistömme varastoi ylimääräisen energian rasvana myöhempää tarvetta varten.

Rypsiöljy on hyvä energian lähde.

Tyydyttyneet rasvat

Kaikki, joissa hiiliatomin väliset sidokset ovat yksinkertaisia, ovat tyydyttyneitä rasvoja. Näihin kuuluu pääosin eläinrasvat, jotka ovat kiinteitä huoneen lämmössä (poikkeus kalanrasvat). Tyydyttyneet rasvahapot ovat melko suoria ja voivat asettua lähelle toisiaan. Tämän takia rakenne on kiinteä.
 
tyydyttynyt-rasvahappo.png


Ihmiset ja eläimet varastoivat ylimääräisen energian rasvoina, joissa se on tiiviimmässä muodossa.




Huonot rasvat

Transrasvat ovat huonoja rasvoja. Liian suuri huonojen rasvojen saanti on yksi suurimmista kohonneen kolesterolin syistä. Tyydyttyneitä rasvahappoja on esimerkiksi voissa, rasvaisissa lihoissa, juustoissa ja täysmaidossa. Transrasvoja on esim. leivonnaisissa, joilla on pitkä säilyvyysaika sekä uppopaistetuissa grilliruoissa.

Tyydyttymättömät rasvat


Jos hiiliatomien välillä on vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos, rasvat ovat tyydyttymättömiä. Kasvirasvoissa olevat karboksyylihapot ovat pääosin näitä. Tyydyttymättömät rasvat ovat usein nestemäisiä huoneenlämmössä (poikkeuksena esim. kiinteä kookosrasva).

Useita kaksois- tai kolmoissidoksia sisältävät rasvahapot, kuten linoli- ja linoleelihapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja. Niissä kaksoissidokset aiheuttavat mutkittelua rasvahappoketjuihin. Rakenteen vuoksi ne eivät pääse lähelle voisiaan ja ovat siksi nestemäisiä.


tyydyttymaton-rasvahappo.png
 
Rasva-aine: veteen liukenematon luonnonyhdiste, joka liukenee erilaisiin orgaanisiin liuottimiin. Näitä ovat mm. vahat ja steroidit (esim. kolesteroli ja sukupuolihormonit).

Saippua


Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja natriumhydroksidiliuoksessa. Näin rasvahapot irtoavat glyserolista ja muodostavat natriumsuoloja. Saippua on erilaisten rasvahappojen seos ja sitä valmistetaan molemman tyyppisistä rasvoista.

Saippuan kemiallinen kaava

Rasvan Pilaantuminen

Rasvan pilaantumista sanotaan härskiintymiseksi. Siinä rasvahappo-osa irtoaa glyserolista, minkä myötä muodostuu esim. lyhytketjuista voihappoa, joka aiheuttaa härskiintyneen rasvan pahan hajun.

Rasvojen pilaantuminen nopeutuu valon, ilman ja lämmön vaikutuksesta, minkä vuoksi rasvaa kannattaa säilytetään suljetussa astiassa valolta suojatussa viileässä tilassa.

Pilaantunut ruoka haisee erittäin pahalla. HYI!

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/kemia/oppikirja/III/13